Tämä on tarina siitä, miten joskus asiat menee melkein suunnitellusti..

Maanantai, ensimmäinen kuumeeton päivä muutamien päivien kuumeisten päivien jälkeen. Riemu siis irti ja etätöihin, toimistolle en vielä uskalla. Ruokahaluakaan ei ole vielä, niin se ei häiritse työntekoa.

Kun kello lähentelee neljää, tuumin, että nyt on oiva aika lähteä sitten kaupasta hakemaan itselle jotain murusta vatsalaukkuun, samalla kissoille vähän murkinaa ja hiekkaa. Ei muuta kuin ulkovaatteet päälle, pakun avain taskuun ja autolle.

Liukastelen läpi kohtuullisen liukkaan pihapolun autolle, avain oven lukkoon ja *naps*. Tai se sano edes naps, se vain vääntyy poikki. Onneksi tajusin mitä oli tapahtumassa ja sain otettua avainta sen verran pois lukkopesästä, että katkennut osa oli helppo ottaa myös taskuun. Tässä sitä ollaan, 10 km kauppaan, perheen toinen auto melkein 100 km päässä keskiviikkoon saakka ja huomenna pitäisi töihin mennä. Avain poikki.

Minuutin mietittyäni (en ottanut aikaa) pistin kylän fb-sivulle kyselyn, että vinkkejä? Sieltä tuli, vie Raittiselle hän hoitaa homman. Tämä selvä. Soitto appivanhemmille josko olisivat kotona, koska viimeinen bussi jolla ehtisin suutarille meni 15:40. Appiukko pääsee kuskaamaan, mahtavaa. Säästyy taksirahat!

Siinä kerkesin kyytiä odotellessa ottamaan pihakuusesta (joka saatiin naapurilta) jouluvalotkin jo pois. Ja sitten tulikin kyyti ja mentiin keskustaan. Avain suutarille, hän luki (tietokone sen teki) avaimesta ajoneston koodit, siirti ne uudelle avaimelle ja sitten kone jyrsi menemään uuden avaimen. Eikun kotiin ja testaamaan, toimii. Käyn hakemassa siis vielä yhden, vara-avaimeksi.

Appiukko lähtee kohti kotia, kiitin avusta, pelasti illan. Ja seuraavan työpäivän. Siinä sitten neppailin hetken ja söin mysliä, samalla tuumin, että nyt mä pesen ton yhden seulan tuosta. Missäs on puhelin, niin voin pelata samalla vähän candy crushia. Ei missään. Soitan työpuhelimella siihen, ei hälytä. Perhana. iPad kouraan, Find iPhone app auki ja tadaa! Siellä se on, appiukon autossa. 10 km päässä. Onneksi nyt on pakun avain!

Ei muuta kuin paku räjäytetään käyntiin ja puhelinta hakemaan. Samalla sain sitten kaupassa käytyä (Musti ja Mirri oli jo kiinni) ja tankattua mobiilin. Ei mennyt ihan hukkaan sekään reissu.

Sellainen hassu maanantai, ei ihan joka maanantai ole samanlainen..

Aiheeseen liittyvä kuva:Avain