Automaailmassa alkaa pikkuhiljaa yleistymään hieno laite, aktiivinen vakionopeudensäädin. Sen toimintaperitaate on yksinkertaisimmillaan se, että auto asetetaan kulkemaan tiettyä nopeutta ja jos edellä ajava hidastaa, auto ymmärtää hidastaa ja pitää turvavälin samana. Loistava keksintö, kaikinpuolin.
Se on vain aika vanha keksintö. Aloitin moisen varusteen kehittelyn noin 25 vuotta sitten, ensimmäinen auto, johon sitä koetin asentaa oli viininpunainen Saab 900. Se pentele sammutti auton jos se oli kytkettynä. Seuraavassa autossa se alkoi toimimaan jo vähän paremmin, sen merkkiä mallia en tosin muista, todennäköisesti se oli myöskin viininpunainen Mitsubishi Lancer. Sen Saabin muistan kuitenkin erittäin hyvin ja ne lukuisat tuskaiset yritykset saada sitä vempelettä toimimaan.
Kun vihdoin sain sen toimimaan noin kuusi vuotta kehittelyn aloituksesta, siinä oli joskus sellainen pieni vika, että jos edessä ei ollutkaan ketään, se kiihdytti ja koetti saada edelläajavia näköpiiriinsä. Siitä päästiin onneksi eroon pienellä ohjelmistopäivityksellä.
Oma versioni tuosta laitteesta on siirrettävää mallia, sen voi helposti siirtää ajoneuvosta toiseen. Sen asentaminen ja käyttöönotto ei vaadi mitään erityisosaamista.
Kutsun tätä laitetta nimellä kuljettaja. Ohjelmistona siihen on asennettu järki.
