Pohdiskelin tuota yhteiskuntasopimusasiaa pienessä päässäni ja ihmettelin yhtä seikkaa. Nostetaan työn tuottavuutta lisätään työstä saatua tulosta pidentämällä työpäivää, näin ollen luodaan myös työpaikkoja. Joku tässä hommassa nyt menee eri tavalla kuin mitä minun järki sanoo.

Jos minä alan tekemään pidempää työviikkoa, sanotaanko nyt vaikka 2,5 tuntia viikossa enemmän, niin paraneeko työpaikkani tulos sillä, lisääntyykö työn tuottavuus? Väitän, että ei. Mitä jos kaupassa töissä olevat tekee samoin? Paraneeko työn tuottavuus? Ehkä, riippuu tekijästä, paljonko hänellä oli tunteja ennen. Jos on tehnyt 25 tunnin viikkoa, mutta siirtyy tekemään 27,5 tunnin viikkoa, paranee työn tuottavuus. Yhteiskuntasopimuksen ehtonahan toki on, että palkka pysyy samana, eli käytännössä pienenee.

No entäs ne työpaikat. Jos minä ja työkaverini lisäävät työtunteja, tuoko se lisää työpaikkoja? Ei tuo. Jos kaupassa viikkotyöaika pitenee, niin voidaan taasen irtisanoa ihmisiä, koska ei ne työt siellä kaupassa lisäänny, ellei kauppaa laajenneta.

En ole vielä ymmärtänyt sitä, miten tuo viikkotyöajan pidentäminen parantaisi nyt talouden tilaa. Tuottavuus voisi kasvaa, mutta mihin sen kasvaneen tuotannon tunkisi? Kyllä tavarat kaupaksi menisivät nytkin, jos ihmisillä olisi rahaa niitä ostaa. Työn tehokkuus ja tuottavuus ei ole sama asia kuin töissä vietetty aika. Ja jostain sekin aika on pois. Lapsiperheillä se olisi todennäköisimmin pois lasten kanssa vietetystä ajasta.

Jos sinun työpäiväsi pitenisi puoli tuntia, olisiko sillä merkitystä? Vai voisiko työn tuottavuutta parantaa jollain muulla keinoin, ehkä jopa paremmin kuin väkinäisellä työajan pidentämisellä?