Näin sydäntalven keskellä on jo pitkään ollut tapana syödä pitkään ja liikaa. Nyt kun osalla vatsat ovat täynnä, toisilla ei niin ja muutamilla ehkä jopa liikaakin, on aikaa kellahtaa vatsan viereen ja pohtia erinäisiä asioita.
Ylensyöneenä tulee miettineeksi ruuan alkuperää. Kuinka paljon mihinkäkin ruokaan on laitettu aikaa ja rahaa, jotta se saataisiin tänne pohjolaan minun syötäväkseni? Tutkiskelen hieman asiaa ympäristönäkökulmasta ja unohdan tällä kertaa vähintään yhtä tärkeän eettisen puolen.
Suomessa jouluna on joillakin ihmisillä vieläkin tapana syödä kinkkua, kalaa ja mahdollisesti jotain juustoja. Mikä on noiden eri ruokien tuottama ympäristökuorma? Vastaus ei ole kovin yksiselitteinen, minua viisaammat ihmiset ovat kuitenkin suorittaneet valistuneita arvauksia, jotka käy näin maalaisen järkeenkin.
Pari esimerkkiä ja lopussa lähteitä, joista voi tutkia lisää. Sianlihakilon tuottamisen takia pääsee ilmaan 5 kiloa hiilidioksidia. Juustokilo tössäyttää jo 13 kiloa hiidilioksidia. Naudanliha taasen 15. Soijapapukilo yhden kilon. Näissä on huikea ero. Jos on siis ostanut kotiin 10 kilon kinkun, tuli juuri tuottaneeksi 50 kiloa hiilidioksidia. Siihen viereen yksi kilo juustoa, päästään jo 65 kilon määrään. Se vastaa normaalinen perheauton yli 400 kilometrin hiilidioksidipäästöjä. Tässä vaiheessa kinkkua ei ole edes vielä paistettu.
Koko totuus ympäristökuormasta ei ole vielä kuitenkaan tässä. Vedenkulutus on myös huimaa. Vaikka vettä Suomessa riittääkin, ei sen puhdistaminen ja siirtäminen paikasta toiseen tapahdu sormia napsauttamalla, vaan sekin kuluttaa paljon energiaa. Yksi kilo sianlihaa nappaa noin 5000 litraa vettä. Naudanliha noin 20 000 litraa. Se on paljon puhdasta, juomakelpoista vettä.
Mitä pitäisi sitten tehdä? Laittaa liha verolle? Ratkaisisiko se ongelman? Olisiko se osa ratkaisua? Mielestäni ei. Tällä hetkellä tutkimusten mukaan hyvätuloiset syövät terveellisemmin kuin pienituloiset. Lisärankaiseminen ruan hinnan nousulla ei olisi oikein, vaikka se vähentäisikin ympäristöä kuormittavien tuotteiden ostoa. Samalla se lisäisi entisestään eriarvoisuutta.
No mitä sitten? Pitäisin parempana ratkaisuna kulutustottumuksien ohjaamista positiivisille verotuksella. Poistetaan aluksi tuoreilta kasviksilta arvonlisävero. Ja tuetaan maataloustuilla kasvisperäisten tuotteiden valmistusta. Tällä hetkellä maataloustuet menevät pitkälle rehuntuotantoon ja eläinkunnan tuotteiden tuotantoon. Eikö tukia voisi ohjata kasvisten jatkojalostamiseen yhtä lailla? Kyllä voisi ja niin pitäisikin tehdä. Ilmastollisesti, eettisesti ja terveydellisesti huonojen vaihtoehtojen tulisi maksaa enemmän kuin terveelliset, eettiset ja ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Ruoka on kuitenkin niin kallista Suomessa, että mieluummin laskisin sen hintaa kuin lähtisin nostamaan.
Positiivisilla signaaleilla voidaan luoda positiivisia vaikutuksia ja parantaa kulutustottumuksia. Terveellinen ruokavalio on huomattavasti parempi sijoitus tulevaisuuteen kuin mikään osake tai rahasto.
[edit 28.9.2018] Sen lisäksi, että kasvikunnan tuotteiden hintaa lasketaan, voitaisiin ottaa käyttöön lihavero, tai vastaavalla nimellä oleva vero, joka kohdistuisi ympäristön kannalta huonompiin vaihtoehtoihin. Siihen sisältyy liha-, sekä maitotuotteet.
http://blogs.helsinki.fi/ruoka-ja-kestavyys/2009/05/29/ruuan-vesijalanjalki/
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/04/testaa-kuinka-hyvin-tunnet-joulukinkkusi-elaman